Ympäristö

Suunnittelemme ja toteutamme kaikki kaivoshankkeen vaiheet ympäristöä kunnioittaen ja haitallisia vaikutuksia minimoiden.

Käytämme toiminnassamme parhaita saatavilla olevia teknologioita, seuraamme luonnon monimuotoisuutta ja huolehdimme vesistöjen sekä maaperän suojelusta. Tavoitteenamme on, että alueen ekosysteemi säilyy elinvoimaisena myös hankkeen päätyttyä.

Pohja- ja pintavesi

Vanha kaivostoiminta on vaikuttanut vahvasti Outokummun alueen pohjavesiin. Tämä vaikutus on muodostunut aikana, jolloin nykyaikaista vesien suojeluun liittyvää tietoa tai teknologiaa ei vielä tunnettu.

Alueella sijaitsevat Keretin suljetun kaivoksen rikastushiekka-altaat Sumppi ja Keretti.

Uudemman rikastushiekka-altaan (Keretin) suotovedet virtaavat vuonna 2001 valmistuneen kosteikkopuhdistamon kautta saostusaltaana toimivaan Alimmaiseen Hautalampeen, josta nämä vedet yhdistyvät Suu-Särjestä virtaavaan, vuonna 1995 rakennettuun ohitusuomaan. Yhdistyneinä vedet virtaavat Ruutunjokea pitkin Sysmäjärveen.

Hautalammen kaivoshankkeen yhteydessä tavoitellaan positiivisia vaikutuksia alueelta virtaavaan pohja- ja pintaveteen. Positiivinen vaikutus saadaan aikaiseksi poistamalla alueen kuormitustekijöitä sekä lisäämällä pintavesiä kaivoksen vesienkäsittelyprosessiin.

Sumpin vanha rikastushiekka-alue

Sumpin alueella on edelleen huomattavia määriä arvokkaita metalleja, joita on aikanaan kaivettu Keretin kaivoksesta. Tutkimuksissa on havaittu, että rikastushiekka-alueelta liukenee metalleja pohjaveteen.

Näiden metallipitoisten rikastushiekkojen suunniteltu uudelleenprosessointi parantaisi tulevaisuudessa alueen pohjaveden laatua.

Kartta 1. Sumpin vanha rikastushiekka-alue

FinnCobaltin teettämät tarkkailut

FinnCobalt tekee pohjavesinäytteenottoa neljä kertaa vuodessa 12 pisteestä kaivospiirin sisällä, minkä lisäksi näytteenottoa tehdään Hautalammen ja Sysmäjärven välisellä alueella sijaitsevista pohjavesiputkista. Pintavesinäytteenottoa tehdään neljästä pisteestä kaivospiirin sisällä sekä Ruutunjoesta.

Pohja- ja pintavesinäytteistä analysoidaan muun muassa pH:ta, sähkönjohtavuutta, metallipitoisuuksia, minkä lisäksi tarkkaillaan Ruutunjoessa virtaavan veden määrää. Näytteenoton ja raportoinnin suorittaa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy.

Hautalammen pohja- ja pintavesitarkkailun tulokset julkaistaan vuosiraportin muodossa. Tutustu tuloksiin tästä.

Kartta 2. Kolmiot osoittavat pohjavesiputkien näytteenottopisteitä ja tähdet pintavesinäytteenottopisteitä. Kaivospiiri on rajattu sinisellä viivalla ja yhtiön omistama tontti punaisella katkoviivalla.

Rikastushiekkojen uudelleenhyödyntäminen

FinnCobalt on suorittanut vanhoilla Keretin ja Sumpin rikastushiekka-alueilla kattavia maaperätutkimuksia ja todennut, että niissä on jäljellä kallisarvoisia raaka-aineita sähköistyvän teollisuuden käyttöön.

Olemme aloittaneet tutkimusyhteistyöt eri EU-rahoitteisten järjestelmien kanssa (BatCircle, Enicon), joissa tutkitaan vanhojen rikastushiekkojen uudelleenhyödyntämisen mahdollisuutta. Vaikka tekniikka on vielä kehitysasteella, toivomme, että luonto, paikallisyhteisöt ja pohjavedet pääsevät hyötymään siitä jo lähitulevaisuudessa.

Kartta 3. Keretin (sininen) ja Sumpin (keltainen) rikastushiekka-alueet.

Kaivostäyttö

Rikastushiekkojen käyttö kovettuvassa kaivostäytössä on tunnettu ja yleisesti käytetty tekniikka jo 1950-luvulta lähtien. Se on tutkitusti tehokas menetelmä rikastushiekkojen kapselointiin sekä ympäristökuormituksen vähentämiseen.

FinnCobalt on aloittanut tutkimustyöt, joiden tavoitteena on löytää mahdollisimman turvallinen tapa, jonka avulla rikastushiekat voidaan kapseloida uuteen kaivokseen kaivostäytön muodossa.

Mökkivaaran sivukivikasa

Keretin kaivoksen toiminta-aikana nostettiin tuhansia tonneja sivukiveä, joista osa sijaitsee edelleen Mökkivaaran rinteessä. FinnCobaltin tekemien tutkimusten mukaan tässä sivukivikasassa on mukana merkittäviä määriä sekä kuparia että kobolttia.

Olemme aloittaneet jatkotutkimukset Mökkivaaran sivukivien mahdollisesta uudelleenprosessoinnista sekä hyödyntämisestä kaivostäytössä.

Tällä hetkellä sivukivistä liukenevat alkuaineet valuvat Outolampeen ja sitä kautta pohjavesiin. Tämän kuormituksen poistamisella haluamme tavoitella positiivisia ympäristövaikutuksia alueelle.

Hiilijalanjälki

Nykypäivänä kaivostoimintaa on mahdollista harjoittaa minimaalisella hiilijalanjäljellä, kun esimerkiksi raskas diesel-koneisto voidaan korvata hiilidioksidivapaata energiaa hyödyntävällä sähköisellä kalustolla.

Perinteisesti kovettuvassa kaivostäytössä käytetään sementtiä, joka on pitkään tunnettu CO2-päästöjen tuottaja ympäri maailmaa. Tänä päivänä on kuitenkin olemassa menetelmiä, joiden avulla myös sementtiä voidaan tuottaa hiilidioksidivapaasti.

FinnCobalt on yhdessä Outokumpu Mining Hub:in ja VTT:n kanssa aloittanut yhteistyöprojektin, jossa tutkitaan hiilidioksidin sitomista kaivostäyttöön. Tällaisten mahdollisuuksien selvittäminen tukee ympäristöä kunnioittavaa arvomaailmaamme, ja odotamme innolla niistä muodostuvia tuloksia.

Luontoselvitykset

Ympäristön nykytilan selvittäminen on tärkeä osa uuden kaivoshankkeen suunnittelua. FinnCobaltin tekemien tutkimusten ansiosta tiedämme nyt Hautalammen esiintymän lähiympäristöstä sekä Hautalammen ja Sysmäjärven välisen alueen luonnon nykytilasta enemmän kuin koskaan aiemmin.

Hautalammen esiintymän ympäröivää luontoa on tutkittu ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA), ja kattavammin ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Näiden lisäksi Sysmäjärven osalta on tehty päivitetty Natura-arvio vuonna 2025.

Luontoselvityksissä olemme havainneet, että kaivospiirin alueella sijaitsevilla Ylimmäisellä, Keskimmäisellä ja Alimmaisella Hautalammella elää viitasammakkoja, minkä lisäksi golfkentän eteläisessä päädyssä kasvaa silmälläpidettävää kesämaitiaista.

Näiden selvitysten pohjalta pystymme optimoimaan omaa työtämme, jotta nämä arvokkaat ja harvinaiset luontokappaleet viihtyvät alueella myös jatkossa.